Kuopuksen synttäreitä tosissaan juhlittiin viime viikonloppuna. Neiti C syntyi kaksivuotta ja muutama päivä sitten ja silloin oli pääsiäinen ja 30C lämmintä... Täti toi silloin neidille pentikin pupu pehmolelun ja siitä asti elämä on mennyt risaiseksi jos pupua ei ole löytynyt. Pupu oli jopa neidin ensimmäinen sana ja äiti vasta toinen :). Ongelma on ratkaistu lempi sarjoihini kuuluvan Solsidanin tapaan (laatikollinen nalleja vanhempien sängyn alla) eli varapupuja on monta.
Kovin yllättynyt en siis ollut kun tiedustelin neidiltä millaiset synttärit saisi olla kun vastaus oli pupu. Teimme villejä pipareita pupumuotilla ja löysin tämän ohjeen pupukakkuun. Olin aika helpottunut kun löysin näin kätevän ohjeen eikä kaappeihin tarvinnut ostaa (taas) uutta todennäköisesti kerran käytettävää vuokaa. Hiukan tuli kiire eikä kakusta nyt tullut viimeisen päälle koristeltu, mutta eipä tuo näyttänyt lapsia häiritsevän. Ja mikä tärkeintä lopputuloksena oli tyytyväinen päivänsankari.
Pohja oli viiden munan sokerikakkupohja, jossa on myös perunajauhoja. Väliin tuli valkosuklaamoussea ja pakastemansikoita. Pohjan kostutin sokeroidulla ja laimennetulla sitruunamehulla.
Ihana pupu :-)
VastaaPoistaKiitos :).
PoistaIhanan näköinen ja kiva "tarina" pupusta.
VastaaPoistaMä niin rakastan näitä karkeilla koristeltuja kakkuja <3 Pitäisi itsekin useammin tehdä tälläisiä.
Täyte kuulostaa myös hyvältä. Ei kauaa kun saadaan tuoreita mansikoita. :)
Pitäisiköhän laittaa yksi amppeli tulevaan kasvihuoneeseen, jos satoa tulisi vielä aikaisemmin :)
PoistaIhana pupu. Meilläkin Toto 2v tykkää pupuista ja osaa sanoa "pupu". Paljon muuta ei sitten vielä puhukaan paitsi "piiderman" (spiderman ranskalaisittain), "tiitinkin" (Puuha Peten tietenkin) ja muutaman muun vastaavan... äiti taitaa tulla sitten joskus, kun nämä tärkeimmät on saatu alta pois.
VastaaPoistaLohduttaa, että keskimmäisen ensimmäinen sana on kuitenkin ollut äiti :D. Pupu taitaa olla sana sieltä helpoimmasta päästä.
Poista